Jenni Pasanen - Espanja 2021-2022

  • Ulkomaan jaksoni Málagassa Espanjassa

    Opiskelen Riveriassa eläintenhoitajaksi (Maatalousalan perustutkinto eläintenhoidon osaamisalalla) ja tein kouluun liittyvän viimeisen työssäoppimisjaksoni Espanjassa Animal Care Españan (ACE) löytöeläintarhalla. Se sijaitsee Andalusiassa Málagan provinssissa Mijaksen kunnassa ja sieltä on alle 10 km matka Fuengirolaan. 

    Kuvassa paikan hollantilaisia työharjoittelijoita. 


    Harjoittelupaikan esittely

    Käytän ACEn tarhasta enemmän uudissanaa rescuetarha kuin löytöeläintarha, koska tavallisimmat löytöeläintarhat Espanjassa ovat kunnallisia tappotarhoja, joissa sinne päätyneet eläimet tapetaan parin viikon päästä sinne joutumisestaan. ACEn kaltaiset rescuetarhat hakevat eläimiä tappotarhoilta, jotta edes jotkut niihin joutuneista koirista ja kissoista pelastuisivat. Espanjassa on paha hylkäämiskulttuuri koirien ja kissojen suhteen ja rescuetarhat yrittävät korjata tilannetta edes joidenkin eläinyksilöiden kannalta. Espanjaan on tulossa uusi valtakunnallinen eläinsuojelulaki, jolta odotetaan paljon hylkäämiskulttuurin murentamiseksi. 


    ACE:n tarhalla La Cala de Mijasissa on aina yli 300 koiraa ja yli 100 kissaa odottamassa uusiin koteihinsa pääsemistä. Tarhan toiminnasta vastaava hyväntekeväisyysjärjestö tekee paljon vapaaehtoistyötä Belgiassa ja Hollannissa löytääkseen maista sopivia koteja tarhalle joutuneille eläimille. Näistä maista tulee myös suurin osa lahjoituksista, joiden varassa tarha toimii.

    Tarhalle tulee joka päivä uusia eläimiä ja niiden vastaanottaminen on mahdollista vain, koska tarhalta lähtee 1 - 2 kertaa kuukaudessa noin 50 eläimen kuljetus, josta koiria ja kissoja lähtee kohti uusia kotejaan Belgiaan ja Hollantiin. 

    Pari läheiselle huoltoasemalle hylättyä pentua, jotka oli juuri haettu tarhalle. 

    Työkokemukset

    Suurin osa töistäni oli koirien kennelien siivoamista. Siihen meni 8 tunnin työpäivistä päivästä riippuen yleensä 4 - 7 tuntia. Aamuisin kennelit saattoivat olla hyvin sotkuisia, mutta jos työn suoritti kunnolla, olivat kennelit tosi siistejä aamusiivouksen jälkeen. Siivouksessa kesti pidempään ma, ke ja pe, kun kennelit jynssättiin harjalla ja pesuaineella kunnolla. Ti ja to riitti kun siivosi ja huuhteli kennelit puhtaiksi ulosteista. Lisäksi piti aina puhdistaa kaikki käytävät ja piha-alueet. Välillä tarhalla oli pulaa vapaaehtoistyöntekijöistä ja työntekijöistäkin, jolloin siivoustyötä oli mielestäni liikaa, mutta välillä oli helpompaa ja päivän aikana ehti tehdä kaikenlaista muutakin. 

    Aamuisin työharjoittelijoille ja työntekijöille jaettiin ne tarhan alueet, jotka kukin siivoaa. Huolehdimme myös ruokkimisesta ja pyykkäämisestä. Kun nämä työt oli saatu tehtyä, pystyi pitämään lounastauon ja viettämään aikaa koirien ja kissojen kanssa. Saimme lisätehtäviksi usein ottaa koirista videoita ja ottaa niistä mittoja. Joskus testattiin miten joku koira reagoi kissoihin, jos koirasta kiinnostunut perhe oli kissatalous. 

    Pidin eniten päivistä, jolloin sain auttaa tarhan klinikalla. Silloin näin parhaiten sen prosessin, jonka eläimet käyvät läpi saapuessaan tarhalle, jotta niistä vähitellen saataisin valmiita adoptoitaviksi. 

    Jos oli aikaa, veimme koiria ulkoilualueelle juoksemaan tai koiria pystyi viemään myös hihnalenkeille. Minä usein leikkasin niiden kynsiä ja joskus huollettiin niiden turkkeja. 

    Viimeisenä harjoittelukuukautena perehdytin uutta suomalaista työharjoittelijaa tehtäviin. Lisäksi aloin työharjoittelun aikana kirjoittaa perehdyttämispakettia uusille työharjoittelijoille ja vapaaehtoisille, jotta he saisivat tehokkaammin ja perusteellisemmin mahdollisuuden tietää mahdollisimman hyvin tarhan toiminnasta ja työtehtävistään. 

    Tarhalla pärjäsi englanninkielellä, mutta yritin jutella espanjalaisten työntekijöiden kanssa espanjaa sen mitä osasin. Suurin osa työharjoittelijoista, vapaaehtoisista ja työntekijöistä on belgialaisia tai hollantilaisia ja he usein puhuivat keskenään hollantia tai kenties flaamia. Se oli hiukan harmi, että silloin en ymmärtänyt mitä he puhuivat. Työntekemiseen kuitenkin kuuluu oleellisesti kaikenlaista tietojen vaihtoa, jotta voisi olla perillä siitä mitä työpaikalla tapahtuu. 

    Eräs tarhan työharjoittelijoista ja koirista. 

     

    Käytännön asioita

    ACE:lla olisi maksua vastaan tarjota työssäoppijoille majoitusta kimppakämpässä La Cala de Mijasissa, josta on kävellen tarhalle alle 30 minuutin matka. Minä olin Espanjassa puolisoni ja lemmikkieni kanssa, joten vuokrasimme meille asunnon muualta. Etenkin nuoremmille työharjoittelijoille tuo kimppakämppä on varmasti mukava valinta, jotta pääsee syvemmin sisälle tarhan toimintaan. Töissä ei ole paljoa aikaa jutella muiden ihmisten kanssa, vaikka kokemusten ja tietojen vaihto olisi harjoittelun aikana tosi tärkeää. 

    Kuljin töihin meidän omalla autolla, joten heti tarvitsi totutella Espanjan liikennekulttuuriin. La Cala de Mijasista pääsee bussilla suoraan esimerkiksi viereiseen Fuengirolaan tai vähän kauemmas Marbellaan. Fuengirolasta pääsee hyvin esim. lähijunalla Málagan kaupunkiinkin. 

    Onneksi asunnossamme oli pyykinpesukone, koska tulin tarhalla joka päivä niin likaiseksi, että vaatteet tarvitsi vaihtaa päivittäin. Heti ensimmäiseksi kotiin tullessa menin suihkuun. 

     

    Työssäoppimisjakson blogi:

    Työharjoittelu rescuetarhalla Espanjassa >>

    Koti-Karjala -lehden kirjoittama juttu:

    lehtijuttu Koti-Karjala.pdf